tiistai 18. kesäkuuta 2013

Onko kirjoitustaitosi ruosteessa? (Kirjoittajan ABC-korttia käyttäneen tekniikan opiskelijan kirjoittama arvostelu ABC-materiaalista)



Onko kirjoitustaitosi ruosteessa?
Palautuspäivien ja seminaarien lähestyessä monet tekniikan opiskelijat tuskailevat kielioppi- ja oikeinkirjoitusasioiden kanssa, ja aivan syystäkin: keskivertoteekkarin teksti on hirveää luettavaa. Pilkkusäännöt, peruskielioppi sekä lyhenteiden ja yhdyssanojen oikeinkirjoitus ovat unohtuneet, niiden tilalle on tullut koodaaminen. Lukion äidinkielenkursseista on pahimmassa tapauksessa vierähtänyt monta vuotta; tosin eivät niiden arvosanat huipputasoa olleet silloinkaan. Joku onnekas on säilyttänyt äidinkielen käsikirjan lukioajoilta ja onnistuu sen avulla räpiköimään esseet ja seminaarit läpi. Useimmat turvautuvat kielioppiasioissa kuitenkin vain Googlen apuun.
Teekkarin avuksi rientää Suomen virtuaalikielikeskuksen Kirjoittajan ABC-kortti -materiaali. Peruskoulun ja lukion äidinkielen oppimäärät on tehokkaasti tiivistetty yhdelle sivustolle ja ryhmitelty loogisesti kirjoittamisprosessiin sekä tekstin- ja kielenhuolto-osioihin. Lisäksi sivustolla on testiasema, jossa pääsee kokeilemaan oikeinkirjoitustaitojaan ilman tunnuksia.
Yliopisto-opiskelijalle erityisen hyödylliset osuudet ovat tekstin- ja kielenhuolto. Tekstinhuollossa käsitellään tekstien taustoja ja tavoitteita, tekstilajeja, rakennetta ja hyvää asiatyyliä. Siellä ovat kertaukset arvostelun, esseen, referaatin, mielipidekirjoituksen, tiedotteen, tiivistelmän ja kypsyysnäytteen kirjoittajille. Vaikka materiaalissa on paljon itsestäänselvyyksiä, kuten ”mielipiteiden tulee olla monipuolisesti perusteltuja”, on seassa paljon tiukkaa asiaakin. Tiesitkö esimerkiksi, että lakiteksteistä opittu koukeroisuus ei ole ainoa vaihtoehto kirjoittaa asiatekstiä, tai että monen ihan hyvänkin kirjoittajan tekstit sairastavat substantiivitautia? Kandidaatintyötä, diplomityötä ja pro gradua varten kannattaa ehdottomasti syventyä tähän osioon.
Kielenhuolto-osiossa keskitytään oikeinkirjoituksen viilaamiseen. Sieltä löytyvät pilkkusäännöt, lyhenteet, numeroiden oikeinkirjoitus, isot alkukirjaimet, välimerkit, yhdyssanakertaus (materiaalin ehdottomasti tärkein osa teekkareita ajatellen) sekä ohjeet lainasanojen käyttöön. Erityisesti numeroiden oikeinkirjoitus ja lyhentäminen ovat kertaamisen arvoisia asioita ennen tärkeän tutkielman palautusta. Materiaalissa on havainnollisia esimerkkejä paitsi lyhenteiden ja yhdyssanojen oikeista käyttötavoista myös tavallisimmista virheistä. Otetaan muutama esimerkki: Kirjoittaisitko ”Tililläni on 300 €” vai ”Tililläni on 300 €:a”? Miksi? Kirjoittaisitko ”Tein tutkielman natsismista” vai ”Tein tutkielman Natsismista”? Entä kirjoittaisitko lemmikkisi olevan ”saksanpaimenkoira”, ”Saksan paimenkoira” vai peräti ”Saksan paimen koira”? Moniin tämänkaltaisiin kirjoituspulmiin esitellään myös useita vaihtoehtoisia ratkaisuja. Lisäksi kielenhuolto-osiossa käsitellään pronomineja, lauseenvastikkeita, kongruensseja ja epäsymmetriaa. Kapulakielisen tekstin välttämiseksi nekin kannattaa kerrata huolellisesti.
Materiaali on suunnattu kaikille, jotka tarvitsevat apua asiatekstin kirjoittamiseen. Jotkut materiaalin tarjoamista esimerkeistä ovat kuitenkin liian värikkäitä ilmaisuja puhtaan tekniikan tekstejä varten. Paikoitellen niistä huomaa selvästi humanistisen otteen ja kirjoittajan persoonan läpitulon, mitkä eivät ole asiatekstiin sopivia ilmiöitä. Lukija jää kaipaamaan tarkasti tekniikan kirjoitusviestintään soveltuvia neuvoja ja esimerkkejä.
Materiaalissa opetetaan lyhenteiden käyttöä monipuolisesti ja laajasti, mutta tarkkasilmäinen huomaa esimerkkien seasta oikeasti hyödyllisen ohjeen: vältä lyhenteiden käyttöä. Jos kirjoittaja hyppää tekstinhuolto-osuuden yli suoraan kielenhuoltoon, seurauksena on todennäköisesti tekstin muuttuminen vaikeasti luettavaksi lyhennekaavioksi. Tiivistetty neuvo teekkareille: lue materiaali. Kokonaan. Ei siihen mene kuin pari tuntia.
Allekirjoittanut piti itseään kieliopin täydellisenä osaajana ja yritti ensin testiaseman kielioppitestiä kylmiltään. Kun vaatimuksena kuitenkin oli vähintään 80 % oikein, joutui tämäkin kielipoliisi nöyrtymään ja myöntämään, ettei testistä tule mitään ilman kertausta. Todennäköisesti myös sinä, arvon kandin, diplomityön, gradun tai kypsyysnäytteen kirjoittaja, tulet materiaaliin tutustuessasi huomaamaan, että oikeinkirjoituksesi on vähintäänkin ruostunut ja olet kirjoittanut iloisesti väärin ainakin muutamia ilmaisuja koko opiskeluaikasi.
Aino Myyrä
Kirjoittaja on tuotantotalouden teekkari Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Hän kokeili Kirjoittajan ABC-testiä kuusi kertaa huonolla menestyksellä ennen kuin suostui lopulta lukemaan materiaalin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti