Runebergin päivästä 5.2.2014 asti on saanut alkaa tekemään

Rektiorintamalta kuuluu uutta! Perinteisesti koulussa ja kielenhuollon opetuksessa on opetettu suosimaan muotoja alkaa tehdä tai ruveta tekemään ja vieromaan erheellisenä muotoa alkaa tekemään. Suomen kielen lautakunta otti asiaan kantaa 5.2.2014 ja salli yleiskieleen myös muodon alkaa tekemään/syömään/laulamaan/lukemaan jne.  Uudistus herätti paljon tunnepitoisia reaktioita, mikä osaltaan kertoo suomalaisten kielitietoisuudesta ja kieliaktiivisuudesta sekä tietysti ja ennen kaikkea siitä, että kieli – ja erityisesti äidinkieli – on suomalaisille tärkeä, tunnepitoinenkin asia.


Uudistuksen tiimoilta voi suositella esimerkiksi seuraavia linkkejä:

• Suomen kielen lautakunnan tiedote uudistuksesta: http://www.kotus.fi/files/2554/alkaa_tekemaan_tiedote_pvm.pdf.
• Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielenhuolto-osaston johtaja Salli Kankaanpää kertoo Kotuksen sivuilla uudesta suosituksesta ja sen taustoista: http://www.kotus.fi/?5545_m=10677&s=3285.
• Lari Kotilainen pohtii uudistusta ja perustelee sitä Suomensuojelija-blogissaan: http://www.suomensuojelija.fi/.

Myös tänään 30.7. on suomen kielen merkkipäivä!

Hyvä on muistaa tänään tämäkin: tasan 150 vuotta sitten (30.7.1863) suomesta tuli virallinen kieli. Ks. lisää vaikkapa tästä linkistä: http://yle.fi/uutiset/kapulakieli_ajaa_virkamiehia_koulunpenkille/6755293.

Millä tavoin sinä kehittäisit viranomaisten kielenkäyttöä ja tekstejä? Vastaa ja vaikuta!

Aukeavatko Kelan ja muiden laitosten tai virastojen kirjeet? Tuottaako erilaisten lomakkeiden täyttäminen tuskaa? Millä tavoin sinä kehittäisit viranomaisten kielenkäyttöä ja tekstejä?

Nyt – ja aina 31.8.2013 asti – on mahdollisuus tehdä ehdotuksia virkakielityöryhmälle vastaamalla Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) etusivulta avautuvaan kyselyyn (ks. www.kotus.fi). Kyselylomakkeet ovat sekä suomeksi että ruotsiksi. Vastaamalla voit auttaa parantamaan virkakieltä ja edistää viranomaisten kielenkäyttöä!

Onko kirjoitustaitosi ruosteessa? (Kirjoittajan ABC-korttia käyttäneen tekniikan opiskelijan kirjoittama arvostelu ABC-materiaalista)

Onko kirjoitustaitosi ruosteessa?

Palautuspäivien ja seminaarien lähestyessä monet tekniikan opiskelijat tuskailevat kielioppi- ja oikeinkirjoitusasioiden kanssa, ja aivan syystäkin: keskivertoteekkarin teksti on hirveää luettavaa. Pilkkusäännöt, peruskielioppi sekä lyhenteiden ja yhdyssanojen oikeinkirjoitus ovat unohtuneet, niiden tilalle on tullut koodaaminen. Lukion äidinkielenkursseista on pahimmassa tapauksessa vierähtänyt monta vuotta; tosin eivät niiden arvosanat huipputasoa olleet silloinkaan. Joku onnekas on säilyttänyt äidinkielen käsikirjan lukioajoilta ja onnistuu sen avulla räpiköimään esseet ja seminaarit läpi. Useimmat turvautuvat kielioppiasioissa kuitenkin vain Googlen apuun.

Teekkarin avuksi rientää Suomen virtuaalikielikeskuksen Kirjoittajan ABC-kortti -materiaali. Peruskoulun ja lukion äidinkielen oppimäärät on tehokkaasti tiivistetty yhdelle sivustolle ja ryhmitelty loogisesti kirjoittamisprosessiin sekä tekstin- ja kielenhuolto-osioihin. Lisäksi sivustolla on testiasema, jossa pääsee kokeilemaan oikeinkirjoitustaitojaan ilman tunnuksia.

Yliopisto-opiskelijalle erityisen hyödylliset osuudet ovat tekstin- ja kielenhuolto. Tekstinhuollossa käsitellään tekstien taustoja ja tavoitteita, tekstilajeja, rakennetta ja hyvää asiatyyliä. Siellä ovat kertaukset arvostelun, esseen, referaatin, mielipidekirjoituksen, tiedotteen, tiivistelmän ja kypsyysnäytteen kirjoittajille. Vaikka materiaalissa on paljon itsestäänselvyyksiä, kuten ”mielipiteiden tulee olla monipuolisesti perusteltuja”, on seassa paljon tiukkaa asiaakin. Tiesitkö esimerkiksi, että lakiteksteistä opittu koukeroisuus ei ole ainoa vaihtoehto kirjoittaa asiatekstiä, tai että monen ihan hyvänkin kirjoittajan tekstit sairastavat substantiivitautia? Kandidaatintyötä, diplomityötä ja pro gradua varten kannattaa ehdottomasti syventyä tähän osioon.

Kielenhuolto-osiossa keskitytään oikeinkirjoituksen viilaamiseen. Sieltä löytyvät pilkkusäännöt, lyhenteet, numeroiden oikeinkirjoitus, isot alkukirjaimet, välimerkit, yhdyssanakertaus (materiaalin ehdottomasti tärkein osa teekkareita ajatellen) sekä ohjeet lainasanojen käyttöön. Erityisesti numeroiden oikeinkirjoitus ja lyhentäminen ovat kertaamisen arvoisia asioita ennen tärkeän tutkielman palautusta. Materiaalissa on havainnollisia esimerkkejä paitsi lyhenteiden ja yhdyssanojen oikeista käyttötavoista myös tavallisimmista virheistä. Otetaan muutama esimerkki: Kirjoittaisitko ”Tililläni on 300 €” vai ”Tililläni on 300 €:a”? Miksi? Kirjoittaisitko ”Tein tutkielman natsismista” vai ”Tein tutkielman Natsismista”? Entä kirjoittaisitko lemmikkisi olevan ”saksanpaimenkoira”, ”Saksan paimenkoira” vai peräti ”Saksan paimen koira”? Moniin tämänkaltaisiin kirjoituspulmiin esitellään myös useita vaihtoehtoisia ratkaisuja. Lisäksi kielenhuolto-osiossa käsitellään pronomineja, lauseenvastikkeita, kongruensseja ja epäsymmetriaa. Kapulakielisen tekstin välttämiseksi nekin kannattaa kerrata huolellisesti.

Materiaali on suunnattu kaikille, jotka tarvitsevat apua asiatekstin kirjoittamiseen. Jotkut materiaalin tarjoamista esimerkeistä ovat kuitenkin liian värikkäitä ilmaisuja puhtaan tekniikan tekstejä varten. Paikoitellen niistä huomaa selvästi humanistisen otteen ja kirjoittajan persoonan läpitulon, mitkä eivät ole asiatekstiin sopivia ilmiöitä. Lukija jää kaipaamaan tarkasti tekniikan kirjoitusviestintään soveltuvia neuvoja ja esimerkkejä.

Materiaalissa opetetaan lyhenteiden käyttöä monipuolisesti ja laajasti, mutta tarkkasilmäinen huomaa esimerkkien seasta oikeasti hyödyllisen ohjeen: vältä lyhenteiden käyttöä. Jos kirjoittaja hyppää tekstinhuolto-osuuden yli suoraan kielenhuoltoon, seurauksena on todennäköisesti tekstin muuttuminen vaikeasti luettavaksi lyhennekaavioksi. Tiivistetty neuvo teekkareille: lue materiaali. Kokonaan. Ei siihen mene kuin pari tuntia.

Allekirjoittanut piti itseään kieliopin täydellisenä osaajana ja yritti ensin testiaseman kielioppitestiä kylmiltään. Kun vaatimuksena kuitenkin oli vähintään 80 % oikein, joutui tämäkin kielipoliisi nöyrtymään ja myöntämään, ettei testistä tule mitään ilman kertausta. Todennäköisesti myös sinä, arvon kandin, diplomityön, gradun tai kypsyysnäytteen kirjoittaja, tulet materiaaliin tutustuessasi huomaamaan, että oikeinkirjoituksesi on vähintäänkin ruostunut ja olet kirjoittanut iloisesti väärin ainakin muutamia ilmaisuja koko opiskeluaikasi.

Aino Myyrä

Kirjoittaja on tuotantotalouden teekkari Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Hän kokeili Kirjoittajan ABC-testiä kuusi kertaa huonolla menestyksellä ennen kuin suostui lopulta lukemaan materiaalin.

Hesarin "äidinkielen ylioppilaskokeessa" ehtii vielä testata taitonsa ennen kesälomille ja -laitumille rynnistämistä!

Näin lukuvuoden päättyessä sekä kesälaidun- ja rantakauden koittaessa ehtii vielä testata kielitaitoaan kätevästi Hesarin laatimassa ”äidinkielen ylioppilaskokeessa”! Tässä linkki kokeeseen: http://www.hs.fi/kulttuuri/Testaa+kielitaitosi+HSn+%C3%A4idinkielen+ylioppilaskokeessa/a1305572080547. Menestystä sekä oikein hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille!

Kymmenen kysymystä yleisistä kielierheistä

Kevään ylioppilaskirjoituskauden kynnyksellä kannattaa käväistä testaamassa oikeinkirjoituksen perustaitoja Suomen Kuvalehden kokoaman kysymyssarjan avulla! Ks. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/osaatko-suomea-10-kysymysta-yleisista-virheista. Menestystä!

KIITOS VERBEISTÄ!

Olen lukuisia kertoja tunnustanut julkisesti rakkauteni muun muassa partikkeleihin, mutta tuskin olen nyt niille uskoton, jos avaudun hieman myös suhteestani verbeihin. Juuri päättyneellä kesälomalla oli aikaa havainnoida kieltä enemmän ja eri tavoin kuin yleensä, ja tulin kiinnittäneeksi huomiota siihen, miten monimuotoinen verbistö meitä kielenkäyttäjiä ympäröi.

Aina on syytä iloita vaikkapa sentapaisista verbeistä kuin höynäyttää, kirmata ja ynähtää, mutta nyt puhun hiukan epätavallisemmista teonsanoista. Huomasin, että olen eri tahoille ison kiitoksen velkaa – monen muun asian ohella – verbeistä. Kiitetyt ovat tarjonneet meille ja minulle aivan uusia verbejä joko itse niitä keksineenä tai muuten vain ilmoille saattaneena.

Ehkä ensimmäiseksi tahtoisin kiittää kirjailija Anna-Leena Härköstä vatuloinnista. Vatulointi merkitsee käsittääkseni viivyttelevää ja päättämätöntä pohdintaa tai toimintaa, jota aika ajoin varmaan itse kunkin lähipiirissä harrastetaan. Vihdoin tälle kärsimättömiä koettelevalle toiminnalle on oikeanlainen verbi! Isääni taas kiitän jukkia-verbistä. Jukkimisella tarkoitetaan periaatteellista ja vankkaa vastaanhangoittelua esimerkiksi perheneuvottelun tyyppisessä tilanteessa. Periksi ei siis anneta edes järkiargumenttien edessä. Ystävääni Riittaa puolestaan kiittäisin kaahimisesta. Ihminen kaahii, kun hän yrittää kiivetä puuhun tai kun hän yrittää kiivetä ylös jyrkkää rinnettä. Lisäksi edesmenneelle sedälleni kuuluu kiitos kimmertää-verbistä. Hän toi tietoisuuteeni kimmertämisen, joka merkitsee nousemista ja kiipeämistä esimerkiksi veneestä laiturille.

Lupaan myös vastedes ainakin hiukan vatuloida, jukkia, kaahia ja kimmertää, sillä paras kiitos verbeistä lienee niiden käyttö.

Jutta Helenius

ABC-tiimiläinen, yksi ABC-bloggareista, töissä suomen kielen lehtorina Tampereen yliopiston kielikeskuksessa